Oon vain sulle ihminen villi
Ja vaikka kuinka katsot ei muuta eessäs näy
En saata ymmärtää miksi käyt niin väittämään
Kun elämää et voi sä ymmärtää, ymmärtää

Los Angeles on tuonut luonnon lähemmäksi minua. Eikä ainoastaan Yhdysvaltojen monimuotoisen luonnon, vaan Suomeen palattuani osaan arvostaa erilailla suomalaista luontoa ja Pirkkalan kotini järven, peltojen ja metsän läheisyyttä. Oleskellessani täällä Losissa olen päässyt leireilemään ja vaeltamaan upeisiin maastoihin Losista Utahiin aina erämaasta ja aavikosta upeisiin vuoriin, jokialuesiin ja metsiin. Losi-kodissani Venice Beachilla vegeravintoloita on enemmän kuin pihvipaikkoja ja asuessani alkuperäisen airbnb-hostini ja nykyisen ystäväni luona opin kunnon läksytyksen jälkeen, että Whole Foods marketista ei todellakaan osteta muovipussissa yhtään mitään ja jos eläimiä otetaan ne ovat jo valmiiksi kodittamonia rescue-eläimiä! Losilaiset hifistelevät luomun, vegetarismin, eläinten oikeuksien ja luonnon kanssa. Olen oppinut luonnossa liikkuessani huomaamaan miten energiani muuttuvat ja miten luonnosta saa imettyä voimaa. Tuo suhde ei kuitenkaan saisi olla yksipuolinen, vaan myös meidän on annettava luonnolle, eikä pitää sitä itsestään selvänä.

On kaikki sinulle vain omaisuutta
Ja valtaat nimiin kaiken minkä näät
Vaan tiedän, jokaisella olennolla
Elämä ja henki on sisällään

Viimeaikoina olen kaksi kertaa törmännyt lapsuuteni lempipiirretyn lempilauluun Pocahontaksen Tuulen väreihin ja kuullut sanat erilailla kuin lapsena. Ensimmäinen kerta kun kuulin laulun kuukauden sisään oli pikkusiskoni baletin kevätjuhlassa ja toinen kun vanha työkaverini upea muusikko Sanette lauloi laulua Facebook-seinällään ja sanoi, että laulu on omistettu Donald Trumpille. Trumpin lisäksi laulu sopii myös monille kotimaan päättäjille ja virkamiehille.

On mielestäsi ihmisiä aina
Vain kaltaisesi, eikä kukaan muu
Vaan katso joskus silmin muukalaisen
Onni uusi kohdallasi toteutuu

Pocahontas oli lapsena ensimmäinen idolini ja esikuvani ja minulla oli aika monta eriväristä Pocahontas-paitaa. Muistan kun olin katsomassa Pocahontasta elokuvissa ystäväni Lauran kanssa ja sain Pocahontas VHS-kasettini, kun äitini ja isäpuoleni lähtivät Kreikkaan. Äiti oli tehnyt minulle ”aarrekartan”, jossa oli ruksi aarteen kohdalla. Ruksin kohdalta löytyi Pocahontas-video ja BonBon karkkeja. Koska asuimme äidin kanssa isovanhemmillani katselin sen jälkeen Pocahontasta monena päivänä taatan kanssa. Pocahontasissa minuun vetosi erityisesti Yhdysvaltojen luonto, Pocahontasin yhteys ja kunnioitus eläimiin ja luontoon sekä se loppukohtaus, missä prinsessa ei saa prinssiä, vaan Pocahontas valitsee jäädä yksin kotimaahansa katselemaan kukkulalta, kun John Smith palaa haavoittuneena Englantiin. John Smithin jättäminen ja kukkulalle jääminen yksin oli minusta jotenkin todella radikaalia ja fanitin Pocahontasta! Todellisen Pocahontasin tarina on surullisempi. Ja niin taitaa olla tämän kolmekymppisen sinkunkin, joka asuu yksin kolmen koiransa kanssa. Syytetään tästä siis liiallista Pocahontasin katselua.

Ja sä kuuletko jo suden huudon täydenkuun
Sen miksi ilveskissa naurahtaa?
Voitko laulaa äänin jylhän Isä Vuoren
Värit tuulen pystytkö sä maalaamaan?
Värit tuulen pystytkö sä maalaamaan?

Pocahontasilla oli ilmeisesti selvillä omat arvonsa, joiden pohjalta päätöksen tekeminen oli helpompaa. Pocahontasin arvoihin kuului selkeästi vapaus, yhteys luontoon ja sen eläimiin, eikä romanttinen rakkaus tai parisuhde ei ollut kärkipäässä. Muistatko itse nuo hetket kun olet ollut vaikean päätöksen edessä tai motivaation ollessa kadoksissa kellut jonkinlaisessa välitilassa? Itselle nämä hetket ovat tuttuja ja saan ajatuksiini ja tavoitteeseeni selkeyttä, kun istun alas kirjoittamaan omia arvoja ylös. Arvot kannattaa myös päivittää säännöllisin väliajoin, sillä ne voivat muuttua, eikä nykyinen toiminta palvele enää uusia arvoja. Onko arvosi rehellisyys, rakkaus, läheisyys, tasapuolisuus, ystävyys, taloudellinen turva, terveys, esteettisyys, vapaus tai henkisyys? Vai jotakin muuta? Tiedostamalla omat arvosi päätöksentekemisestä vaikeassa tilanteessa tulee helpompaa.

Käy juosten pitkin näitä metsäteitä
Ja maista marjat maan ja auringon
Voit kieriskellä rikkauksissa aina
Huomaat sen, mikä niiden arvo on

Olen tietoisesti välttänyt blogissani kirjoittamasta politiikasta. Toki haluan käsitellä blogissani yhteiskunnallisia asioita, jotka ovat usein myös poliittisia mutta olen tehnyt tietoisen valinnan, että en kirjoita puolue- tai kunnallispolitiikasta blogissani, eikä tämä ole poliittinen blogi. Vaikka kirjoitan yksityishenkilönä olen kuitenkin silti yksityishenkilönäkin kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen, naisyhdistyksemme puheenjohtaja sekä puolueeni jäsen. Teen kuitenkin tästä linjauksesta tässä postauksessa poikkeuksen.

On veljiäni sade sekä tuuli
Ja ystäväni luodut metsien
On kaikki täällä yhteydessä kaikkeen
Joka tietä elämän käy kulkien

Losiin lähdettyäni kuntani paikallislehti Pirkkalainen julkaisi osan kunnanhallituksen jäsenistä ja valtuuston puheenjohtajista laatiman ja allekirjoittaman kriittisen mielipidekirjoituksen Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta, josta noussutta kohua virkamiesten työn häirinnästä ja populismista on netti- ja yleisönosastokirjoittelun lisäksi puitu mm. Aamulehdessä ja Ylen uutisissa. Palattuani tiistaina neljän päivän nettipaastolta Utahin erämaasta nuo kaikki uutiset pamahtivat puhelimeeni. Niille jotka asiaa eivät tunne niin alkuperäisessä mielipidekirjoituksessa kritisoidaan sitä, että kaavahanke on asukasmäärältään liian suuri, sen takia Pirkkalassa menetetään luonnon virkistysalueita ja että kaavaluonnos ei täytä maakuntakaavan linjauksia. Minä olin yksi tuon mielipidekirjoituksen allekirjoittajista. Ongelmallisen tästä tekee se, että mielipiteeni oli eri kuin ryhmäni mielipide, enkä kysynyt toimintaani lupaa etukäteen. Politiikassa menestyäkseen kun on tapana noudattaa ryhmäkuria, jossa valtuutetut noudattavat puolueen yhteistä linjaa. Tämä on lisäksi myös kohtelias ja avoin tapa.

Käy näin puumme korkeuksiin
Jos ne kaadetaan, jää tyhjä taivas vaan

Haluan pyytää kaikilta ihmisiltä joita olen toiminnallani loukannut anteeksi. En ole koskaan äänestyskäyttäytymisellä tai mielipidekirjoituksella halunnut loukata ketään henkilökohtaisesti ja myönnän toimineeni usein liian oman pään mukaan, mikä ei ole avointa päätöksentekoa ryhmän kannalta. En kuitenkaan pyydä anteeksi mielipidettäni tai sitä että olen allekirjoittanut mielipidekirjoituksen ja tekisin sen myös uudestaan. Myös populismista ja virkamiehen työn häirinnästä minua on turha syyttää, sillä pöytäkirjoista näkee että olen jo aikaisemmassa kunnanhallituksessa äänestänyt kaavan valmisteluun uudelleenpalauttamisesta. Tulen jatkossakin olemaan lojaali omille arvoilleni ja sille mitä olen äänestäjille vaalien alla luvannut. Vaalityössä pääpainopisteeni olivat perusopetuksessa, nuorissa, syrjäytymisen ehkäisyssä, yrittäjyydessä, luonnossa ja eläimissä, jotka ovat minulle tärkeitä arvoja. Alunperin päädyin politiikkaan mukaan, kun jopo-luokkaa oltiin lakkauttamassa Pirkkalassa, eikä sille oltu osoitettu määrärahaa talousarviosuunnitelmassa. Lobbasin jopon lopettamista vastaan niin hanakasti, että minut kutsuttiin tiukkaan keskusteluun silloisen pormestarin toimesta. Sain kuitenkin silloiset ja vanhat oppilaat sekä heidän huoltajansa taakseni ja lopulta koulutukselle myönnettiin lisäbudjetti, joka käytettiin jopo-luokan jatkamiseen. Tämän jälkeen minua kysyttiin ehdolle kunnallisvaaleihin ja näin päädyin politiikkaan. Jos ennen politiikkaan ryhtymistä uskalsin taistella itselleni tärkeiden asioiden puolesta, vaikka se ei kaikkia miellyttänyt, niin olisihan se aika munatonta kääntää selkänsä omille ydinarvoilleen sen jälkeen, kun on saanut alleen valtuuston ja kunnanhallituksen paikan. Silloin kääntäisin selkäni niille äänestäjille, jotka aikoinaan äänestivät minua rohkean toimintani takia, mutta turvaisin oman selustani puoluepolitiikassa. Jos pohdin arvojani, niin niiden pohjalta koin tehneeni oikean ratkaisun, vaikka vähemmällä kohulla olisin selvinnyt valitessani vaikenemisen.

Ja sä kuuletko jo suden huudon täydenkuun?
On iho valkea tai värin kuparin
On laulettava äänin jylhän Isä Vuoren
Maalattava värein tuulen sinunkin

Jos olisin jättänyt allekirjoittamatta mielipiteen niin mietin miten olisin selittänyt asian sille seitsemän vuotiaalle Jasmille, joka katsoi BonBon-pussin kanssa Pocahontasta ja haaveili isona olevansa samanlainen. Sanoisinko sille, että aikuinen Jasmi jätti äänestämättä ja allekirjoittamatta vetoomuksen mm. luontoarvojen puolesta, koska näin varmisti paikkansa kunnanhallituksessa ja statuksen omassa puolueryhmässään vai että hän allekirjoitti sen koska halusi toimia arvoilleen yhtä rehellisenä kuin Pocahontas, joka loppukohtauksessa jää katsomaan kiveltä kun John Smith lipuu kohti Englantia? Joidenkin mielestä perustelu omista arvoista saattaa olla naiivi, mutta olen mielummin naivi ja uskollinen omille arvoilleni, kuin pesunkestävä poliitikko, joka toiminnallaan tavoittelee omaa hyötyä ja uskottavuutta hyvävelikerhoissa.

Sä voit maata omistaa, omistat sä maata vaan
Opi et, jos värein tuulen maalaa maan

Kun selvitämme meille tärkeät arvot on päätöksen tekeminen niiden pohjalta paljon helpompaa. Ollessamme hieman hämillämme omien arvojemme kanssa meitä on helppo ohjailla ulkopuolelta ja unohdamme mitä oikeasti itse haluamme. Jos et ole itsekään varma mitä haluat, niin mieti niitä nykypäivän tai lapsuuden esikuvia ja he saattavat viitoittaa haluamaasi tietä. Omien arvojen mukainen tie ei ole aina se helpoin, mutta se palkitsee. Ei heti, mutta aina.

XXX
Jasmi

Arvokeskustelu itsen kanssa

Arvokeskustelu itsen kanssa

Arvot selkeyttävät miksi teemme tiettyjä valintoja elämässä ja niistä tietoisena oleminen auttaa meitä elämään tasapainoisemmin ja saavuttamaan tavoitteemme. Viimeiset kolme vuotta tärkeimmät arvoni ovat olleet vapaus, rohkeus ja itseni kehittäminen kaiken toimintani...

Mitä minulle oikeasti kuuluuu?

Mitä minulle oikeasti kuuluuu?

Tunnustan. Olen vältellyt blogin kirjoittamista ja tietokoneen tekstinkäsittelyohjelman avaamista koko kesän. Olen kirjoittanut vihkoihin, irtonaisille papereille, mieleeni, puhelimeeni, muistilapuille ja kirjeisiin. Puhunut. Vatvonut. Vellonut. Kirjoittaminen on...

Sinä olet seikkailija

Sinä olet seikkailija

Meissä jokaisessa asuu sisällä pieni seikkailija. Se, minkä koemme itsellemme mielekkääksi seikkailuksi on kuitenkin yksilöllistä. Sisäistä seikkailijaa tukahduttavia elementtejä ovat kiire, suorittaminen, itsensä pienentäminen, häpeä ja nolostus, rutiinit,...

Listoja Los Angelesista

Listoja Los Angelesista

Kun olet niin kipeä, että sun aivot ei pysty tuottamaan järkeviä lauseita niin mitä voit silloin kirjoittaa: -listoja -runoja (mitä kipeämpi oot niin sen huonompia eli parempia) -listoja Los Angelesin tarjoamia opetuksia: -Mekko ja korkkarit eivät ole...

Finnish Sworn Virgins

Finnish Sworn Virgins

Albanian maaseudulla vielä 2000-luvulle asti nainen ei ole voinut periä vanhempiensa omaisuutta tai maatilaa. Tämä perustuu patriarkaaliseen Kaanonin lakiin, jota niin kristitytyt, ortodoksit kuin muslimitkin Albaniassa noudattavat. Niinpä maassa elää yhä sukupuolensa...

Paluu Los Angelesiin

Paluu Los Angelesiin

Paluu Los Angelesiin oli tällä kertaa kuin Vogelin mehupaaston peräruiske: epämiellyttävää, mutta välttämätöntä sisäiselle puhdistautumiselle. Ymmärrän miksi ihmiset rakastuvat helposti tähän kaupunkiin. Se sopi myös aikoinaan ison elämänmuutoksen tehneelle, hieman...

Loikkari

Loikkari

Toukokuun valtuuston jälkeen jätän ryhmäni kokoomuksen ja jatkan vihreiden rivissä. Päätös ei ole uusi, hetken mielijohde tai riipu mistään yksittäisestä viime ajan tapahtumasta Pirkkalan tai valtakunnan politiikassa. Koen syyllisyyttä etenkin äänestäjien...

Huijaa minut vapaudella

Huijaa minut vapaudella

Lemmikki ei ensimmäisenä lähesty sitä vierasta, joka kaikkein hanakammin tekee itseään tykö. Pidettyäni joulukuussa loukkaantunutta närheä lemmikkinä villin linnun väkisin kiinniottaminen vessassa oli vaikeampaa, kuin hetkeä aikaisemmin kädestä syömään opettaminen,...

Miksi Sinunkin tulisi jo luopua?

Miksi Sinunkin tulisi jo luopua?

Meillä ihmisillä on tapana takertua tai tyytyä asioihin, tilanteisiin, paikkoihin, rutiineihin ja ihmisiin vielä silloinkin kun tuo suhde ei ole linjassa hyvinvointimme tai tavoitteidemme kanssa. Tiedämme kuinka voimaannuttavaa olisi katkaista siteet ja luottaa self...