Tehdessäni päätöksen, etten käytäkään lentolippujani ja lähde tässä vaiheessa Los Angelesiin sekä vuokratessani omistusasuntoni pois olen asunut ja vieraillut viimeiset neljä viikko eri paikoissa ja kodeissa Suomessa. Elämä oman elämän yökyläilevänä Maria Veitolana on haastanut tottuja traditioita, näyttänyt erilaisia tapoja asua ja tuonut uusia ajatuksia siihen kuplaan missä olen elänyt.

Lisäksi olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että niin moni on tarjonnut minulle apuaan. Paikkoja joihin olisin saanut mennä oli enemmän kuin missä lopulta yövyin. Olen nauttinut toisten ihmisten seurasta ja yöllisistä keskusteluista, syönyt libanonilaista ruokaa ja ihmetellyt miksi Irakissa korkeakoulun opettajana toiminut nainen ei saa Suomessa merkonomin koulutuksellaan hankkimia merkonomin töitä, olen nähnyt perhe-elämää, eläkeläiselämää, pariskuntaelämää ja yksinäisten ihmisten elämää, erilaisten ammatinharjoittajien arkea sekä lähentynyt uudelleen lapsuuteni parhaan ystäväni kanssani. Ystävien lisäksi olen saanut olla niin asiakkaiden kuin vanhojen oppilaiden ja heidän perheiden kodeissa. Näissä kohtaamisissa vanhat roolit ovat siirtyneet romukoppaan ja ihmiset on kohdattu ihmisenä ihmiselle.

Luulen, että Los Angelesissakaan en olisi loppuviimein halunnut asettua tiettyyn paikkaan, vaan rakastin sielläkin tutustua erilaisten ihmisten koteihin ja arkeen. Asuin Sarahin taidestudiossa rescue koirien ja kissojen sekä vaihtuvien airbnb vuokralaisten kanssa, jooga- ja meditaatio -ohjaajani kaksiossa Venicen rannalla, kiinalaisten nuorten yhteisössä China Townin lähellä sekä tiipii-kylässä luonnossa. Sen lisäksi telttailin eri paikoissa. Koti oli siellä, missä sen koin sen olevan

Toistaisen Suomeen jäämisen jälkeen olen alkanut siivota pikkuhiljaa elämääni. Ensimmäinen asia, johon olen henkisellä pölyhuiskalla koskenut on asenteeni kotiin, asumiseen ja niiden luomaan statukseen. Hankin ensimmäisen asuntolainani ollessani 20-vuotias ja sen jälkeen olen aina asunut asuntovellalisena omistusasunnossa omistaen kolme omaa asuntoa. Omistusasunto on ollut minulle aina statussymboli, enkä olisi voinut kuvitellakaan asuvani vuokralla tai maksavani tyhjistä seinistä kenellekään ulkopuoliselle, sillä halusin olla omavarainen. Tällä hetkellä kaipaan kuitenkin elämääni vapautta ja pientä tuumaustaukoa siitä, mikä on suuntani seuraavaksi. Vaikka omistan edelleen asunnon, en aio palata kyseiseen asuntoon, sillä haluan jatkaa eteenpäin eikä se tunnu enää oikealta tai hyvältä. Olisi myös hullua ostaa toinen asunto, kun en tiedä mihin haluan seuraavaksi suunnata. Siispä heitän pinttyneen ajatukseni vuokralla asumisesta romukoppaan ja päätän elää seuraavaksi päivä kerrallaan.

Toinen asia, johon olen joutunut miettimään suhtautumista uudelleen on materia. Olin myynyt lähes kaiken omaisuuteni Los Angelesiin muuttamisen takia ja ne loput mitä en ollut myynyt olin luvannut jättää vuokralaiselleni omistusasuntoon. Tällä hetkellä minulla on oikeastaan vaatteeni, läppärini, kirjoitusvälineet sekä kosmetiikka mukanani parissa matkalaukussa -ja se on vapauttavaa. Näillä samoilla tavaroilla olisin pärjännyt Losissakin, joten miksi en Suomessa? En ole ikinä lukenut KomMari-kirjoja, mutta olen käytännössä todennut että asioista ja tavaroista luopuminen selkeyttää arkea ja kun työpiste on miellyttävä ajatuskin kulkee paremmin. Lapsuudenystäväni luona ollessani olen joutunut miettimään myös kulutustottumuksiani uudelleen, sillä hänen eläessä ekologisemmin kuin minä, olen havainnut kuinka paljon muoviroskaa minulta tulee esimerkiksi ruokaostosten yhteydessä sekä kuinka roskien lajittelutaidoissani tai kauppavalinnoissani on tarkastamisen varaa.

Kolmas asia, jonka kanssa olen joutunut kasvotusten on se kenen kanssa haluan aikaani viettää ja ketkä ovat kanssani samalla aaltopituudella. Kuluneiden viikkojen ajan olen selkeästi rajannut enemmän yksityisyyttäni ja ystäväpiiriäni. Se piiri missä koen olevani kotona ei tarkoita lapsuudenkotia tai biologista perhettäni. Minulle on tärkeä säilyttää vapaus ja kasvokkain joutuminen hetkellisesti lapsuudenkodista tuttujen mallien kanssa sai minut muistamaan kuinka ahdistunut olin lapsena ja teininä lapsuudenkodissa asuessani, ahdistumaan uudelleen ja ottamaan etäisyyttä tuohon maailmaan. Ystävien ei tarvitse olla kanssani samanlaisia ja jakaa samoja arvoja, mutta se että olen joutunut kuluneiden viikkojen aikana perustelemaan valintojani tai epäilemään ystävieni luotettavuutta on ajanut minut tietoisesti etääntymään tietyistä ihmisistä. Olen myös viimepäivinä lähtenyt juhlista alle kahden tunnin jälkeen pois, koska olen kokenut niin vahvan negatiivisen energialatauksen hyökkäyksen ihmisten arvostellessa toisia ihmisiä. Ennen saatoin vain kokea kuinka oloni muuttui pahaksi, mutta nykyisin osaan tarkastella mistä asioista se voisi olla seurausta. Minun ei tarvitse olla kohteliaisuuttani kenenkään juhlissa, esittää kenenkään kaveria tai perustella valintojani. En halua polttaa siltoja takanani, eikä se tarkoita ettenkö voisi myöhemmässä vaiheessa olla näiden ihmisten kanssa tekemisissä. Tällä hetkellä kuitenkin se, että jokin tuottaa minulle enemmän ahdistusta, draamaa, pinnistelyä tai vaatimuksia, kuin onnellisuutta ja mielenrauhaa, on liikaa.

Neljäs asia on kalenterini siivoaminen. Koska olin lopettanut aluksi kaikki lähivalmennusasiakkaat tai siirtänyt sopimukseni heidän kanssa onlineen Losiin muuton ajaksi ammotti kalenterini tyhjyyttä lokakuun alusta alkaen. Oikeastaan kalenterin tyhjentäminen oli hyvä idea ja nyt olen voinut alkaa rakentaa sitä arkeni ja tavoitteideni kannalta järkevästi sellaisilla työtehtävillä, jotka vievät minua kohti tavoitetta ja niillä rakkailla asiakkailla, joiden kanssa työskentelystä oikeasti nautin. Tein myös päätöksen, että en asetu tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolle. Olen kiitollinen kaikille kysyjille ja sparraajille luottamuksesta, mutta haluan olla enemmän vaikuttaja ja yrittäjä, kuin poliitikko. Nykyiset luottamustehtävät hoidan huolellisesti, mutta en halua tällä hetkellä haalia lisää politiikkaan liittyviä tehtäviä. Suunnitelmissani on suunnata energia tulevaisuudessa yritystoiminnan lisäksi opiskeluun.

Vaikka sinä et olisi tehnyt pähkähullua ideaa muuttaa Losiin ja muuttanut mieltä kymmenen päivää ennen lähtöäsi sekä menettänyt asuntoasi ja töitäsi, voit silti tehdä oman elämäsi suursiivouksen. Jos olisit sellaisessa tilanteessa, että kalenterisi ammottaisi tyhjyyttään niin minkälaisilla työtehtävillä, ihmisillä, harrastuksilla tai joutenololla sen täyttäisit? Mitkä ovat niitä oman elämäsi jo lapsuudessa opittuja ”omistusasunto-vuokra-asunto” -asenteita, jotka ovat ristiriidassa sen olotilan kanssa, jota haluat tavoitella tässä hetkessä? Jos et tavoittelisikaan menestymisen ulkoisia muotoja tai materiaa vaan pelkästään olotilaa, jota haluat kokea? Kuten onnea, rauhaa, rakkautta tai vapautta. Mitkä ovat niitä materialistisia asioita joita haluat siivota pois elämästäsi? Jos lähtisit henkiseen Losiin kahden matkalaukun kanssa niin millä asioilla pärjäisit? Miten selkeä ja hyvä olo tulisi jos siivoisit kaiken ylimääräisen tavaran pois kodistasi? Entä ketkä ihmiset on aika siivota elämästäsi pois? Ketkä tuovat sinulle energiaa ja ketkä syövät sitä? Kehen voit turvautua surun, entä ilon keskellä?

Muista, että ei ole olemassa ”hyviä” tai ”pahoja” ihmisiä ja jokaisella on oma taakkansa kannettavanaan. Myös sinä voit vaikuttaa tiedostamatta tietyllä tavalla toisten ihmisten elämään. Siksi myös omaa toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti, eikä etsiä syyllistä itsen ulkopuolelta. Opettele suhtautumaan rakkaudella ja myötätunnolla toisten käytökseen ja valintoihin, vaikka et niitä ymmärtäisikään.

Voit jakaa myös elämäsi tekemiset nelinkenttään jakamalla A4 paperin ristillä neljään lohkoon. Vasempaan yläkulmaan listaat ne ”pakko tehdä -asiat, jotka ovat ihan ok”, kuten itselläni jotkut työhön liittyvät asiat kuten kirjanpito, kodin siivous ja ruoan laitto. Nämä asiat ovat niitä joita voit oppia rakastamaan muuttamalla asennettasi. Sen alle voit listata vasemmalle alas asiat joita ”sinun on pakko tehdä ja jotka eivät tunnu hyvältä ja jotka eivät edistä henkistä hyvinvointia”. Minulla nämä ovat esimerkiksi turhat kokoukset, juhlat ja kissanristiäiset sekä työtehtävät, joita en ota mielelläni vastaan. Nämä ovat asioita, joita sinun on opittava ulkoistamaan. Sen jälkeen listata oikealle yläkulmaan ”asiat joita teet itsesi takia, joista nautit ja jotka edistävät hyvinvointiasi”. Minulle näitä asioita ovat esimerkiksi kirjoittaminen, lukeminen, luonto, eläimet, hyvät ystävät, matkustelu ja liikunta. Nämä ovat asioita, joille voit opetella antamaan enemmän aikaa. Ja lopuksi oikealle alhaalle voit listata asioita ”joita teet tottumuksesta, joita ei ole pakko tehdä ja joista et pidä”, kuten minulla niiden kaverien näkeminen, mikä ei tunnu enää hyvältä. Nämä ovat niitä asioita, joista pitää oppia luopumaan.

Näillä siivousvälineillä on oman elämäsi puhdistuksen aika.

XXX

Jasmi